Tämä älykäs ja itsellinen kissa hallitsee kotiansa pehmein tassuin mutta osaa tarpeen tullen näyttää myös kyntensä. Usein venäjänsininen on vanhemmallakin iällä vielä leikkisä ja aktiivinen. Se kiintyy omistajaansa voimakkaasti mutta vieraat saavat usein nähdä vain sinisen vilahduksen kissasta. Uteliaisuus yleensä kuitenkin voittaa ja kissa tulee pian tekemään lähempää tuttavuutta. Luonteita on yhtä monta kuin kissojakin ja tämä ei päde kaikkiin venäjänsinisiin.

Venäjänsininen on notkea, jäntevän lihaksikas mutta silti elegantti atleetti. Sillä on kissamaailman kauneimmat silmät, suuret, vihreät ja ilmeikkäät. Uljaita kasvoja kehystävät suuret avoimet korvat. Siniharmaa turkki saa elävyytensä ja hohtonsa joka karvan päässä olevasta hopeasta täplästä. Karva on ihanan pehmeä kaksinkertaisuutensa ansiosta. Urokset painavat 4-5½ kiloa ja naaraat noin 3 kiloa. Venäjänsinisen kasvatusta vaikeuttaa se, että kissan standardit ovat erilaisia eri puolella maailmaa. Varsinkin turkin väri, pään muoto ja korvien sijainti vaihtelevat suuresti.

Aikoinaan itäisiltä mailta Venäjälle levinneen rodun kehitys on tapahtunut 1900-luvun alkupuolella Englannissa, jonne ensimmäisten yksilöiden uskotaan saapuneen jo 1800-luvulla Arkangelista merimiesten matkassa. Englannista venäjänsiniset levisivät moniin maailman eri kolkkiin, myöskin meille Suomeen. Vaikka venäjänsinisiä oltiin nähty Suomessa jo paljon aikaisemminkin, varsinainen kasvatus alkoi vasta 80-luvulla pääosin ruotsista tuoduilla kissoilla. Rotu houkutti paljon uusia kasvattajia mukaan 1990-luvulla ja uudella millenniumilla venäjänsinisen kissan kurssi onkin huimassa nousussa vaikka se on edelleenkin melko pieni rotu. Vuonna 2000 rekisteröitiin 45 pentua, joista 4 olivat tuonteja. Venäjänsinisiä on näytillä lähes joka näyttelyssä ja etelän suurissa näyttelyissä joskus jopa reippaasti toistakymmentä.

Lähde: www.russianbluecats.org

Russian Blues

Russian Blue is a curious cat who just loves company. Russian Blues know their own value and you can rightfully call them the royals of the cat world. This highly intelligent and independent cat masters its household with its soft paws but knows how use its nails, too. Even mature Russian Blues tend to remain playful and active like young kittens. Even though Russian Blues develop great affection towards their owners guests random see nothing but a quick glimpse of the blue cat – until the curiosity wins and the cat comes to greet visitors in its kingdom. However, there are plenty of different characters among Russian Blues, and not all of them are shy towards strangers.

Characteristics

A Russian Blue is an agile and athletic but still an elegant cat. It has the most beautiful eyes in the cat world: big, green and vivid. Ears are open and big in size. The blue-grey coat has a distinct silvery sheen that comes from the silver tip of the hair. The double coat gives the hair wonderful softness. Males weigh between 4 and 5.5 kilos and females about 3 kilos. The breed standards vary among different cat organisations, which makes the breeding of Russian Blues somewhat difficult. Especially the colour, the shape of the head and the placement of the ears vary.

History

The Russian Blue spread from eastern countries to Russia but its development has mainly taken place in England at the beginning of the 20th century. It is believed that the first Russian Blues were brought to England from Archangel in Russia in the 19th century by sailors. From England, the breed then spread to different parts of the word, including Finland. Although some Russian Blues were brought to Finland earlier, the breeding started as late as the 1980s using cats imported from Sweden. The breeding experienced a high rise in the 1990s and the turn of the century expanded the number of Russian Blue owners to new heights. In 2007, 110 kittens were registered. You can find Russian Blues in nearly all shows, and even a few dozen in bigger shows in Southern Finland.

Source: www.suomenvenajansiniset.fi